Pisarasi on palvelua varten perustetun Kanijo Oy:n kehittämä ratkaisu COVID-19-epidemian hillitsemiseksi. Palvelun alustava konsepti on luotu Hack the Crisis Finland hack-a-thonissa 20.–22.3.2020. Mukana on eri alojen ammattilaisista koostuva joukko, jotka ovat lähteneet yhdessä kehittämään tapaa saada elämä takaisin normaaliksi.
Tiimi:
Anssi Kolehmainen, ohjelmistokehittäjä
Arttu Ahava, lakimies
Jukka Pajarinen, LT dosentti
Jukka-Pekka Venttola, järjestelmäasiantuntija
Joonas Häll, käyttöliittymäsuunnittelija
Katariina Pirttijärvi, tuoteomistaja / yhteistyösuhteet
Nino Hynninen, liiketoimintavastaava
Suvi Sivulainen, viestintäsuunnittelija
Erityiset kiitokset:
laadunvalvonnan vertaisarvioijaryhmä
Kimberli Mäkäräinen, kääntäjä, englanti
Ria Böök, saavutettavuuden testaus
———
Haluan osallistua
Pisarasi-palvelun tarkoituksena on tarjota jokaiselle mahdollisuus osallistua taisteluun koronavirusta vastaan ja suojella läheisiään. Tärkein tapa auttaa on osallistua oman päiväkirjan keräämiseen. Olemme kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja yhteistyö sekä apu ovat erittäin tervetulleita. Yhteistyössä kehitämme toimivan verkoston, joka helpottaa terveydenhuollon työtä.
Vapaaehtoiseksi
Testikäyttäjät: Jotta palvelu toimisi varmasti erilaisin laittein, tarvitsemme eri vaiheissa projektia henkilöitä, jotka haluavat osallistua palvelun testaamiseen ja kommentointiin. Ilmoittaudu testikäyttäjäksi tästä.
Asiantuntijat
Mukana on eri alojen ammattilaisista koostuva joukko, jotka ovat lähteneet yhdessä kehittämään ratkaisua. Liity mukaan kehittäjänä, terveydenhuollon asiantuntijana tai muussa roolissa. Ota yhteyttä Katariinaan.
Organisaatiot
Tarkoituksemme on kerätä koko Suomi mukaan talkoisiin, joilla epidemia saadaan kuriin, ja elämä voi palata takaisin normaaliksi. Yhteistyössä kehitämme toimivan verkoston, joka helpottaa terveydenhuollon työtä. Ota yhteyttä, niin mietitään miten voimme jatkaa tästä yhdessä:
Katariina Pirttijärvi
Pisarasi tuoteomistaja / yhteistyö
Kanijo Oy
050 3054 713
katariina.pirttijarvi@pisarasi.fi
Matkalla
8.4.2020, Katariina
lyhennetty versio sosiaalisen median julkaisusta 8.4.2020
Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet ihan eri tavalla hektisiä, kuin yksikään viikkoni tähän asti. Ensinnäkään: en ole poistunut kotoa. Toisekseen: kaikki alkoi viikonlopun aivopähkinästä, osallistumisesta Hack the Crisis Finland-hackathoniin 20.-22.3. Olihan se hyvä saada jotain kehittävää tekemistä kaiken tämän koronapohdinnan keskellä.
Nyt odotamme Kanijo Oy:n perustamisilmoituksen käsittelyä PRH:ssä. Palvelumme ensimmäisen version julkaisu on ihan kohta käsillä.
Hieman pyörii päässä. Mutta koska tästä on pakottava tarve päästä kertomaan, yritänpä avata hieman mitä, miksi ja miten. Tällä viikolla keskustelu kontaktijäljittämisestä on alkanut isolla temmolla. Meidän kannaltamme mukavaa, olemmehan kolme viikkoa tehneet töitä sen parissa.
- Kontaktien jäljittäminen on yksi tärkeimmistä keinoista tarttuvien tautien leviämisen estämisessä ja epidemian kontrolliin saamisessa.
- Suomessa yksittäinen kunnan infektiolääkäri on vastuussa kontaktien jäljittämisestä, karanteenipäätöksistä ja itse hoitotyöstä.
- Jäljitystyö tehdään pitkälti henkilöhaastattelujen kautta. Kuka meistä oikeasti muistaa tarkalleen missä oli ja kenen kanssa kuinka pitkään minäkin päivänä?
Trendikäs ratkaisuhan on mobiilisovellus. Näitä on maailmalla työn alla nyt muutamia kymmeniä. Osa vähän eri kulmalla, mutta kaikki kutakuinkin samalla perusidealla. Bluetoothin avulla pidetään listaa siitä, mitä muita Bluetooth-laitteita ja saman sovelluksen käyttäjiä läheisyydessäsi on ollut.
Mutta… Kaikilla meistä ei ole älypuhelimia. Kaikki meistä eivät saa sovellusta käyttöön ennen kuin kontaktien jäljittäminen on ajankohtaista. Ja jotta oikeasti merkittävää hyötyä saadaan, liikenne- ja viestintäministeri Harakka kertoi tällä viikolla, että käyttäjiksi tarvitaan 60% kansalaisista.
Kova vaatimus maailmanlaajuisesti ja Suomen tasolla, kun kilpailijoita on kymmeniä ja Suomessakaan tätä ei varmaan ihan lähiviikkoina saada käyttöön. Me lähdimme ratkaisemaan asiaa eri kulmasta. Miten nykyistä prosessia voidaan parantaa ja miten voimme tehdä siitä mahdollisimman helppoa kaikille?
Lopputulos on Pisarasi, digitaalinen päiväkirja liikkeistäsi ja tapaamistasi ihmisistä viimeisen 14 vrk ajalta. Pohjana voi käyttää ensiversiossa Google Timeline -sijaintihistoriaa, tai merkitä vierailut ylös käsipelillä. Tämän pohjalta koko haastattelu saadaan huomattavasti lyhyemmäksi. Seuraavissa versioissa pyrimme saamaan mukaan tietojen tuontia muista palveluista, tietojen vapaaehtoista luovuttamista tutkimuskäyttöön sekä kontaktien ja altistumisten löytämistä käytössä olevan datan pohjalta, eli niitä tartuntoja jotka eivät ihmisten omista muistikuvista suoraan löydy.
Ja no. Faktahan se on, että tässä käsitellään henkilötietoja ja niiden kanssa ois syytä olla erittäin huolellinen. Siksi perustimme firman; jotta oikeudellinen vastuuhenkilö on suoraan olemassa. Siksi me emme ole julkaisseet vielä mitään (yhtä staattista infosivua ei lasketa), vaan olemme keskittyneet selvittämään sitä miten tämä pitäisi tehdä.
- Kaikki perustuu siihen, että käyttäjä vapaaehtoisesti luovuttaa tietonsa tiettyyn käyttötarkoitukseen. Päiväkirjan käyttäminen ei tarkoita, että tietojasi voidaan luovuttaa terveydenhuollolle. Tietojasi ei automaattisesti anneta tutkimuskäyttöön. Jokainen itse päättää, kuinka isolta osin haluaa olla mukana.
- Applikaation lähdekoodi ja muu relevantti tieto on saatavilla kaikille jotka siitä ovat kiinnostuneita.
- Työryhmän lisäksi mukana on vertaisarviointia tekevä QA-porukka, joka käy läpi muutokset ja toteutustavat ennen kuin ne ovat tuotannossa. Interested? Hit me up.
Katsotaan miten tässä käy.
Jännittää.